Ajankohtaista

Kerralla enemmän, mutta vähemmällä työllä – näin suunnittelet mainoskampanjan, joka tavoittaa ja toimii

Jos et vielä tiennyt, monimediallinen mainonta toimii parhaiten. Miksi? Monimediallinen mainonta tarkoittaa useamman mainoskanavan eli median yhdistelmää. Se tekee mainonnasta tehokkaampaa, koska mainonta tavoittaa kohderyhmäsi eli asiakkaasi useassa eri mediassa, eri vuorokaudenaikoina ja eri vaiheessa ostopolkua.

Monimediallinen mainoskampanja voi sisältää mitä tahansa medioita tai niiden yhdistelmiä. Tärkeintä on kuitenkin se, että mediavalinnat on tehty perustuen kyseisen kampanjan kohderyhmiin. Ei pidä myöskään kohdentaa liikaa, ettei suotta poissuljeta potentiaalisia asiakkaita.

Toistolla kuluttajan aktivoituminen lähes kolminkertaistuu.

Yllä olevassa kuvassa esimerkkejä edustamani Etelä-Suomen Median eri medioista, joista yksi tai useampia saattaa hyvinkin sopia seuraavan mainoskampanjasi kanavavalikkoon. Kuten jo todettu, monimediallisen kampanjan suunnittelussa tulee huomioida kampanjan eri kohderyhmät. Esimerkiksi jos mainostat autoiluun liittyviä tuotteita, ulkomainonta teiden varsilla tai liikenneasemilla tavoittaa varmuudella sitä kohderyhmää, joka omistaa auton.

Jokaiselle medialle löytyy oma mediakortti, josta selviää kunkin median profiili sisältäen esimerkiksi iän, sukupuolen ja talouden tulotason. Edellä mainittuja demografioita hyödyntämällä kohderyhmän ja oikean median törmäyttäminen onnistuu käden käänteessä.

Demografioita hyödyntämällä kohderyhmän ja oikean median törmäyttäminen onnistuu käden käänteessä.

Tutkimusten* mukaan monimediallinen mainonta:

  1. Lisää mainonnan muistettavuutta.
  2. Kasvattaa mahdollisuutta mainoksen näkemiseen useampaan kertaan.
  3. Toisto taas lähes tuplaa tunnettuuden ja positiivinen mielikuva kasvaa 24 %. Toistolla kuluttajan aktivoituminen lähes kolminkertaistuu.
  4. Ymmärretään sisällöltään paremmin, kun se on huomattu useassa eri kanavassa.
  5. Kasvattaa kampanjan tavoittavuutta, kun mainoskierroksia lisätään.

 

Herättikö jo vähän mielenkiintoa? Lisätään tähän vielä se, että asiakkaasi on vastaanottavaisimmillaan mainosviesteille, kun hän kohtaa ne itselleen merkityksellisessä mediassa. Makes sense.

Jos monimediallinen mainonta kiinnostaa, kannattaa jutella meidän paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Jos joku tuntee esimerkiksi Keravan tai Lohjan mediakentän, niin meidän porukka. Ja kyllä sen tuntevat myös kilpailijat. Eli kaikkea ei tarvitse meiltä hankkia, vaikka yhden luukun periaatetta tarjoammekin.

Olisiko sellainen uudenvuodenlupaus mitään, että tänä vuonna katsotaan mainoskampanjoiden kanavavalikkoa uusin silmin ja kokeillaan ainakin yhtä uutta mediaa seuraavan mainoskampanjan tueksi?

 

Terveisin

Kim Qvick
Asiakkuusjohtaja
+358 44 0202 008
kim.qvick@media.fi

 

*Esimerkiksi Kärkimedia 2017-2021

Aluekohtaista asiantuntemusta

Luodaan sinun kampanjaasi sopiva kanavakokonaisuus yhdessä!
Markkinoinnin ammattilaiset alueittain löydät täältä >>

Seinäjoen Sanomat osaksi Ilkka-konsernia

Keskisuomalainen-konserni myy Seinäjoella ilmestyvän Seinäjoen Sanomat -kaupunkilehden Ilkka-konsernille. Seinäjoen Sanomat siirtyy 4.1.2023 tehdyllä liiketoimintakaupalla Ilkka-konserniin kuuluvalle I-Mediat Oy:lle. Liiketoimintakaupan kanssa samanaikaisesti Keskisuomalainen-konserni ja Ilkka-konserni sopivat valtakunnallisesta myyntiyhteistyöstä osana Keskisuomalainen-konsernin kaupunkilehtiverkostoa.

– Keskisuomalainen-konserni on laajentunut voimakkaasti viime vuosina ja etsii aktiivisesti mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaansa. Seinäjoen Sanomat on luettu ja pidetty kaupunkilehti Seinäjoella, mutta sijainniltaan etäällä konsernin muista tuotteista. Ilkka-konsernilla on erinomaiset edellytykset kehittää kaupunkilehtiliiketoimintaa Etelä-Pohjanmaan alueella. Sovittu myyntiyhteistyö vahvistaa edelleen Keskisuomalainen-konsernin valtakunnallista vaikuttavuutta, toteaa Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Lisätietoja: Vesa-Pekka Kangaskorpi, konsernijohtaja, Keskisuomalainen Oyj, p. 050 688 33

Keskisuomalainen Oyj

Vesa-Pekka Kangaskorpi
konsernijohtaja

Etelä-Suomen Media mukana rakentamassa lasten medialukutaitoa – yhteistyö Yrityskylä Espoon kanssa saa lapsilta hienoa palautetta

 

Etelä-Suomen Media on Yrityskylä Espoon ylpeä yhteistyökumppani jo yhdeksättä vuotta. Yrityskylän alakoulussa oppilaat kokevat käytännössä, mitä työn tekeminen on, mistä palkkapussi koostuu ja miten yhteiskunta toimii.

Yrityskylä Espoossa syksyn 2022 aikana on vieraillut 6907 kuudesluokkalaista, 5448 yhdeksäsluokkalaista ja 447 opettajaa. Aamuposti, Länsiväylä, Nurmijärven Uutiset, Vihdin Uutiset ja uusimpana Sipoon Sanomat ovat Etelä-Suomen Median 19 mediasta mukana yhteistyössä.

Yrityskylä Espoossa käy oppilaita Espoosta, Inkoosta, Kirkkonummelta, Lapinjärveltä, Loviisasta, Nurmijärveltä, Sipoosta, Siuntiosta ja Vihdistä.

Yrityskylä on elämyksellinen oppimisympäristö ja kaikki toiminta tähtää laadukkaaseen oppimiskokemukseen. Oppilailta saatu palaute onkin erittäin ilahduttaa luettavaa.

 

Etelä-Suomen Median syksyn 2022 aikana saamia oppilaspalautteita:

 

”Kiitos, että sain työskennellä teidän yrityksessä. Se oli todella mukavaa.”

”On mukava valokuvata ja tehdä työtä muiden kanssa.”

”Sain apua jos tarvitsin, ja huomasin, että valokuvaaminen on mukavaa.”

”Mieleen jäi kiire työnteossa. Ihana meininki ja hyvä mieli.”

”Tehtiin yhteistyötä muiden firmojen kanssa ja kun kirjoitettiin lehteä ja taitettiin ne.”

”Oli ihan mahtavaa saada kokea toimittajan työtä ja oli todella mahtavaaaa.”

 

 

Yrityskylä Espoo rakentaa kansalaistaitoja

Näin oppilaat vastasivat:

81 % ”Tunnen olevani rohkeampi ja itsevarmempi.”*

73 % ”Ymmärrän, että voin vaikuttaa omilla valinnoillani ja teoillani luonnonvarojen kestävään käyttöön.”*

79 % ”Tiedän, mitkä ovat vastuuni ja oikeuteni yhteiskunnassa ja työpaikalla.”*

 

*Lähes tai täysin samaa mieltä.

 

Yhteistyö Yrityskylä Espoon kanssa on Etelä-Suomen Medialle erittäin arvokas tapa tukea lasten ja nuorten medialukutaitoja sekä hieno tilaisuus kertoa paikallisen median roolista yhteiskunnassa.

 

Tuplamäärä liidejä vai tuplatulokset nykyisistä liideistä?

Sain käskyn mennä teleoperaattorin B2B-myyntikoulutukseen ollessani noin kaksikymmentävuotias ja töissä ICT-alan B2B-palveluita tarjoavassa yrityksessä. Tässä koulutuksessa oli kutsuttuna ehkä noin sata teleoperaattorin palveluita myyvää henkilöä eri yrityksistä. Koulutus kesti kaksi päivää ja meitä myös kestittiin hyvin. Koulutus keskittyi yhteen asiaan: miten saada bookattua puhelimitse tapaamisia B2B-asiakkaiden kanssa (koskien ko. operaattorin palveluita).

Muistan ajatelleeni kovasti, että operaattori laittaa paljon rahaa tällaiseen tilaisuuteen missä koulutetaan vain tapaamisen sopimisesta.

Sama määrä puheluita, tuplasti tapaamisia, tuplasti kauppaa

Viimeisenä päivänä pidettiin bookkauskilpailu: kaikki kutsutut soittelivat kontakteilleen ja bookkasivat tapaamisia koulutuksessa annetuin palveluihin liittyvin argumentein ja bookkausteknisin keinoin. Kouluttajat avasivat asiaa: he tietävät, että heidän palveluitaan myyvät myyjät eri yrityksissä saavat sovittua sadasta puhelusta noin 10 tapaamista. Noista kymmenestä tapaamisesta kaupat tehdään noin kahden asiakkaan kanssa.

Toisin sanoen, kouluttajat tietävät verkostonsa myyjien konversioprosentin olevan noin 2%. Nyt, tässä koulutuksen yhteydessä järjestetyssä myyntikilpailussa tapaamisia sovittiin tuplasti eli noin 20 tapaamista per 100 soittoa. Sama määrä puheluita, mutta tuplasti tapaamisia, tuplasti kauppaa.

Kouluttaja kuittasi koulutuspäivien kulut jo pelkästään näillä kilpailuissa sovituilla tapaamisilla ja niistä tulleilla kaupoilla.

Ostamisen ihana helppous

Pikakelaus kymmenen vuotta eteenpäin. Työskentelin verkkokaupan parissa monikansallisessa yhtiössä, joka tarjosi kuluttajille maksu-TV-palveluita. Suomessa tilauksia tuli hyvällä konversioprosentilla, muissa pohjoismaissa heikommin. Verkkosivustot olivat tuolloin vielä jokaisessa maassa omansa. Suomen ja Ruotsin sivuston tilaussivu poikkesi reilusti muiden maiden tilaussivusta: se oli hyvin yksinkertainen ja asiakkaalta pyydettiin vain pakolliset tiedot.

Muiden maiden tilaussivut – tai oikeammin ostoputki – oli monisivuinen ja monitahoinen. Tietoja piti täyttää tarkasti ja valintoja piti tehdä useita. Konversioprosentit oli heikkoja. Kun verkkosivut konsolidoitiin ja kaikille maille tuli uusi yhteinen verkkosivusto ja sitä myöden uusi, ei Suomen mallin mukainen, tilaussivu, Suomen konversioprosentti romahti. Ei kestänyt kauaa kun kaikille maille rakennettiin uusi, Suomen ja Ruotsin mallia mukaileva tilaussivu.

Näillä kahdella tarinalla on yhteisiä tekijöitä paljon, mutta mielestäni tärkein niistä on useille yritykselle oiva kysymys pohdittavaksi: onko helpompaa, edullisempaa, todennäköisempää yrittää saada tuplamäärä ihmisiä kauppaasi tai verkkosivustollesi vai koittaa saada nykyisistä kävijöistä ja asiakkaista paremmat tulokset tekemällä ostamisesta mahdollisimman helppoa?

Ostoputken pullonkaulat auki asiakkaan saappaissa

Kaikilla yrityksillä, joilla on asiakkaita, on ostoputki. Joku saattaa myydä valtamerialuksia, toinen vaatteita ja kolmas asiantuntijapalveluita. Näillä kaikilla on kuitenkin ostoputki: asiakkaan kanssa on ensimmäinen kohtaaminen – oli se sitten verkossa, livenä tai puhelimessa – ja tavoitteena on saada asiakkaasta konversio. Jos et tiedä ostoputkesi eri vaiheita asiakkaan näkökulmasta ja mitkä ovat näiden askeleiden läpimenoprosentit, et todennäköisesti saa parasta tulosta nykyisellä toiminnallasi.

Asetu asiakkaan saappaisiin, käy oman toimintasi ostoputki läpi, määritä askeleet ja niille mittaustavat. Seuraa, missä kohtaa perälauta vuotaa eniten ja iske siihen.

Saatat yllättyä, miten moni oikeasti haluaa asiakkaaksesi, mutta onkin jäänyt matkan varrelle yhden ylimääräisen klikin, turhan tietopyynnön tai huonon argumentoinnin takia.

Mika Benson
Digi- ja järjestelmäkehityspäällikkö
+358 40 7190 449
mika.benson@media.fi

Uusi selkokielinen kuukausilehti täyttää media-aukon Vantaalla pysyvästi

Puhelin soi välittömästi ensimmäisen numeron ilmestyttyä – ”Selkovantaalainen on otettu riemulla vastaan”

Vantaan Sanomat on ryhtynyt kustantamaan uutta pitkään kaivattua selkokielistä kuukausilehteä, jossa kerrotaan paikallisista asioista, ihmisistä ja tapahtumista. Vantaalla asuvista lähes neljännes on vieraskielisiä. Heidän lisäkseen selkokieltä tarvitsevat erilaisten kognitiivisten rajoitteiden kanssa elävät ihmiset. Selkovantaalainen on Suomen ensimmäinen selkokielellä tehty paikallinen lehti. Tuorein numero ilmestyy lauantaina 19. marraskuuta. Koska lehti on saanut erinomaisen vastaanoton, Vantaan Sanomat vakinaistaa Selkovantaalaisen ja lehti ilmestyy ensi vuonna joka kuukausi.

Selkokielistä mediaa lähdettiin tekemään Vantaalle tunnistettuun tarpeeseen. Selkokielellä kerrottujen uutisten kohderyhmä on laajentunut merkittävästi. Eri tavoilla vammaiset ja esimerkiksi muistisairaat hyötyvät selkokielellä kirjoitetuista uutisista. Selkovantaalaisen kohderyhmään kuuluvat lisäksi ne paikalliset lukijat, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Heitä on pelkästään Vantaalla kymmeniä tuhansia. Sisällön selkokielisyyden tarkistaa Selkokeskus.

– Kaikilla on oikeus päästä laadukkaan ja luotettavan journalismin äärelle. Jos uutiset ovat itselle vaikeasti ymmärrettävässä muodossa, ne jäävät helposti huomioimatta ja se lisää riskiä syrjäytyä ja jäädä ulkopuoliseksi, kiteyttää Omnipressin sisältöstrategi Tiina Parikka niitä lähtökohtia ja tavoitteita, miksi Selkovantaalaista lähdettiin toteuttamaan.

On tärkeää tietää, mitä omassa kotikaupungissa tai kaupunginosassa tapahtuu, sillä arki on paikallista. Selkovantaalaisessa pureudutaan juuri näihin paikallisiin asioihin.

– Olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta Selkovantaalaisesta sekä uusilta lukijoilta että sidosryhmiltä. Palautteen pohjalta selkokieliselle kuukausilehdelle on tarvetta. Lukijamme ovat kokeneet lehden aiheet ja tapamme uutisoida paikallisista asioista mielenkiintoisina ja selkeinä, iloitsee Selkovantaalaisen päätoimittaja Mia Lindström.

Selkovantaalaisen merkitys ja tarve on osoittautunut suuremmaksi kuin ennakkoon odotettiin.

– Ensimmäinen Selkovantaalainen oli juuri ilmestynyt, kun sain soiton innostuneelta lukijalta. Hän halusi varmistaa, että saa Selkovantaalaisen varmasti myös jatkossa. Riemu oli suuri, kun hänen tarpeeseensa sopivaa mediaa on nyt saatavilla. Lukija kertoi, että lukihäiriön vuoksi hänen on työlästä seurata tavallista uutisvirtaa, kertoo Etelä-Suomen Median asiakkuusjohtaja Kim Qvick.

Vieraskielisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Kotoutumisen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni tietää, miten yhteiskunnassa toimitaan. Jo tällä hetkellä noin 23 prosenttia Vantaan asukkaista on vieraskielisiä. Uuden lehden tavoitteena on saada lukijoikseen tämä alati kasvava kohderyhmä. Selkokielisellä medialla on siis vahvasti yhteiskunnallinen vaikutus. Vantaan kaupunki lähti ensimmäisenä ennakkoluulottomasti mukaan Selkovantaalaiseen sitoutumalla kiinteään mediatilaan lehdessä.

Jokainen tarvitsee selkokieltä jossain elämänsä vaiheessa

Joka kahdeksas suomalainen ja Suomessa asuva hyötyy helpotetulla kielellä välitetyistä sisällöistä. Selkokeskuksen tarvearvion (2019) mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa noin 650 000 – 750 000 henkilöä. Selkokielisen median tarve painottuu pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin, joissa myös suomea vieraana kielenä puhuvien määrä on huomattavasti suurempi kuin muualla Suomessa.

On hyvä huomata, että jokainen tarvitsee selkokielistä uutisointia ja viestintää jossain elämänsä vaiheessa. Helposti ymmärrettävän uutisoinnin ja viestinnän merkitys korostuu erityisesti kriisitilanteissa.

Selkovantaalainen jaetaan ilmaiseksi koteihin Vantaalla ja sen voi lukea näköislehtenä Vantaan Sanomien verkkosivuilla osoitteessa vantaansanomat.fi. Lisäksi lehden voi noutaa Vantaan Sanomien noutopisteistä sekä Vantaan kaupungin osoittamista lisäjakelupisteistä, joita on esimerkiksi kirjastoissa sekä Vantaa-infoissa. Jakelupisteitä on näin ollen yhteensä noin 200.

Selkovantaalainen-lehden ensimmäinen numero ilmestyi lauantaina 22. lokakuuta, toinen numero ilmestyy 19. marraskuuta ja kolmas numero 17. joulukuuta. Ensi vuonna lehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Erinomaisen palautteen ansiosta päätös julkaisemisen jatkamisesta vuonna 2023 on ollut helppo tehdä. Kotimaisena paikallismediatalona Etelä-Suomen Median tahtotila on laajentaa selkokielistä paikallismediaa myös muihin suurimpiin kaupunkeihin.

Selkovantaalaisen 19.11.2022 ilmestyvän numeron voi lukea täällä.

Lisätietoja:

Mia Lindström
päätoimittaja, Selkovantaalainen
p. 0400 133 954
mia.lindstrom@media.fi

Tiina Parikka
sisältöstrategi,
Omnipress Oy
p. 041 436 3678
tiina.parikka@media.fi

Kim Qvick
asiakkuusjohtaja,
Etelä-Suomen Media
p. 044 0202 008
kim.qvick@media.fi

Onko kyseenalaistamisen jalo taito tulossa takaisin?

Nykyään on huolestuttavan paljon epäselvyyttä siitä, mikä tieto on totta ja tutkittua – ja mikä taas ei. Mikä sisältö on journalistisin periaattein tuotettua, tarkistettua ja punnittua – ja mikä ei. Meille kaikille on helpointa kerätä omaa maailmankuvaamme täydentäviä tietoja; ihminen kun tykkää lukea ja jakaa niitä tiedonjyväsiä, jotka parhaiten palvelevat hänen omaa agendaansa ja mielipiteitään – joskus kritiikittömästikin.

 

Fake News – mikä on totta?

Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald J. Trump teki meille kaikille palveluksen hokemalla medialle käsitettä ”fake news” – vapaasti suomennettuna väärennetyt uutiset. Trumpin lanseeraama käsite sai hänen kohdallaan monta ulottuvuutta ja kopsahti lopulta hänen omaankin nilkkaansa. Tänä vuonna Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut suuren yleisön tietoon myös ”deep fake” -videot. Niissä videon sisältö on väärennetty siten, että vain tarkkaavainen katsoja huomaa väärennöksen kuvasta – ellei sitten ole valppain mielin liikkeellä ja ymmärrä kysyä tärkeää kysymystä, onko tämä totta.

Itse uskon, että nimenomaan niiden medioiden, joiden sisällöt tuotetaan journalistisin periaattein, suosio tulee vain kasvamaan. Journalistiset periaatteet tarkoittavat muun muassa sitä, että faktat tarkistetaan useammasta toisistaan riippumattomasta lähteestä. Myös tosiasioiden, mielipiteiden ja sepitteen välinen ero sisällössä on tehtävä selväksi.

Trump, korona ja virallinen Venäjä ovat pitäneet viime vuosina huolen siitä, että suuri yleisö on keskimäärin valppaampana median äärellä. Niin nykyaikuiset kuin kasvava sukupolvi lukevat ja kuluttavat eri medialähteitä kriittisemmin.

 

Laatujournalismin kasvutrendi näkyy jo nyt Kansallisen mediatutkimuksen tuloksissa

Tätä trendiä voimme jo nähdä tuoreissa Kansallisen mediatutkimuksen luvuissa (KMT 2022). Helsingin Uutiset kasvatti painetun lehden ja digilehden lukijamäärää. Lehden kokonaistavoittavuus (printti + digi) on nyt 406 000 lukijaa ja digilukijoita Helsingin Uutisilla on 332 000.

Länsiväylä lähes tuplasi digilukijamääränsä 66 000 digilukijasta 105 000 digilukijaan, ja Länsiväylän kokotavoittavuus on 175 000 lukijaa. Tamperelaisen digilukijamäärä kasvoi 13 % ollen nyt 86 000 lukijaa. Tamperelaisen kokonaistavoittavuus on 188 000 lukijaa.

Tilattavista lehdistä erityisen hyvän tuloksen teki sanomalehti Keskisuomalainen, jonka digilukijamäärä on 188 000 lukijaa, jossa kasvua niin ikään reilut 13 %. Sanomalehti Keskisuomalaisen kokonaistavoittavuus on 253 000 lukijaa, joka sekin nousussa (reilut 4 %).

Mediatalo Keskisuomalainen hallitsee ilahduttavalla tavalla LAATU-journalismin valtakunnallista verkostoa: sen journalistiset mediat tavoittavat jo puolet suomalaisista aikuisista printissä ja digissä (KMT 2022). Ja kun digitaalisen ulkomainonnan kanavat otetaan mukaan, tavoitamme peräti 71 % koko Suomen väestöstä (Kantar 2022).

 

Laatuympäristö on turvallinen mainostajalle

Seura tekee kaltaisekseen, sanotaan. Sama pätee markkinointiin. Se, missä yhteydessä ja ympäristössä brändisi huomataan, heijastuu suoraan itse brändimielikuvaan. Asiasta on puhuttu jo kauan, mutta journalistisesti hyvässä kunnossa olevan mediatuotteen tärkeys mainosympäristönä on noussut nyt arvoonsa.

Kun eri medialähteitä luetaan ja kulutetaan kriittisemmällä silmällä, myös brändimarkkinoinnin nikkarit katsovat tarkemmin, missä näkyvät ja missä eivät. Onko aivan sama, ketkä brändisi näkevät ja missä yhtälössä, vai valitsetko brändimielikuvaasi nostavan laatuympäristön?

 

Halo-efektiä brändillesi

Kun mediasisällöt ovat luotettavia, heijastuu luottamus ja laatu suoraan ilmoittajan brändiin – puhutaan Halo-efektistä. Tähän markkinoijien ja mainostajien kannattaa kiinnittää erityisen paljon huomiota nyt ja tulevaisuudessa. Halo-efektiä on saatavilla, kunhan vain valitset oikein.

Mediatalo Keskisuomalaisella on 100 laatumediaan läpi Suomen, joiden jatkuvasti kehittyvät monikanavaiset mediaratkaisut tarjoavat markkinoijalle nyt ja tulevaisuudessa laadukkaan, turvallisen ja toimivan mediaympäristön näkyä ja kasvattaa omaa liiketoimintaa. Voimme siis puhua samassa lauseessa sekä massoista sekä laadusta.

 

Saisiko olla tavoittavia kampanjoita ja Halo-efektiä brändillesi? Ota ihmeessä yhteyttä, niin kerron lisää!

Juuso Rönkkö
myyntijohtaja
Länsiväylä, Etelä-Suomen Media
Mediatalo Keskisuomalainen
puh. 040 186 4828
email juuso.ronkko@media.fi

Haemme mediamyyjää

Oletko nopeilla hoksottimilla ja vikkelillä jaloilla varustettu B2B-myyjä, joka syttyy kaupanteon tuomasta energiasta? Tunnetko Itäisen Uudenmaan alueen kuin omat taskusi? Etelä-Suomen Media etsii myyntitiimiinsä mediamyyjää, joka siivittää myynnin kasvuun. Tämä voi olla sinun hetkesi!

Tehtävänkuva ja vastuualueet:

Etelä-Suomen Median mediamyyjänä astut itäisen Uudenmaan ja alueella toimivien paikallismedioiden (Sipoon Sanomat, Loviisan Sanomat, Sanomalehti Uusimaa & Pyhtäänlehti) brändilähettilääksi B2B-myynnin puolelle.

Tunnet itäisen Uudenmaan alueen tehden aktiivista myyntityötä niin nykyisille kuin uusille asiakkaillesi. Olet tärkeä päivittäinen kontakti: tehtävänäsi onkin kuunnella asiakkaiden tarpeita tarkalla korvalla, ymmärtää heidän liiketoimintaansa ja sen kasvumahdollisuuksia sekä tarjota näitä edistäviä, yksilöllisesti rakennettuja monimediaratkaisuja. Työ hoituu niin puhelimitse, viestitse kuin kasvotusten, joten hurmaat asiakkaat vuorovaikutustaidoillasi kanavasta riippumatta.

Mediamyyjänä menestyy parhaiten ennakkoluuloton ja rohkea B2B-myynnin osaaja, jolla on erinomainen paineensietokyky ja nopeat hoksottimet. Sinulta löytyy kokemusta aktiivisesta uusasiakashankinnasta ja osaat hahmottaa asiakastasi parhaiten palvelevan ratkaisun. Ymmärrät liiketoimintaa ja haluat olla mukana luomassa vipinää asiakaskenttään. Työkavereiksesi saat joukon alan ammattilaisia osana Etelä-Suomen Median paikallisia mediabrändejä. Työ on liikkuvaa, joten oma auto on ehdoton.

 

Mitä sinä tuot mukanasi Etelä-Suomen Medialle:

  • Näyttöjä menestyneestä B2B-myynnistä
  • Kokemusta aktiivisesta uusasiakashankinnasta sekä reipasta otetta ensiluokkaiseen asiakastyöhön
  • Paikallistuntemusta Itäisen Uudenmaan alueelta
  • Myynnillistä ja rohkeaa asennetta – uskallat heittäytyä!
  • Loistavaa paineensieto- ja organisointikykyä nopeiden hoksottimien kera
  • Hyvää kirjallista ja suullista ilmaisua niin suomeksi kuin englanniksi. Ruotsinkielen hallinta on myös eduksi.

 

Mitä saat hypätessäsi Etelä-Suomen Median matkaan:

  • Vakavaraisen ja menestyneen yrityksen työnantajaksesi
  • Vakituisen myyntiroolin B2B-myynnin ytimessä, jossa pääset tekemään tulosta
  • Innostavan ja kannustavan tiimin sekä esihenkilön
  • Asiakaskunnan arvostaman brändin ja sen kasvavat palvelut myytäväksesi
  • Kattavan perehdytyksen tuotteisiin ja palveluihin
  • Motivoivat ansaintamahdollisuudet (kiinteä + provisio)

 

Nyt on sinun hetkesi lähteä mukaan kasvutarinaan!

 

Lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi 9.10.2022 mennessä PDF-muodossa Helmitehtaan HR-järjestelmän kautta.

Lisätietoja tehtävästä antaa

Aino Kiuru
numerosta +358 40 589 9255 tai sähköpostilla aino@helmitehdas.fi

Huomioithan, että emme vastaanota hakemuksia sähköpostitse.

 

Helmitehdas >>

Jätä hakemus >>

 

Lisääthän hakemukseen palkkatoiveesi. Työ alkaa sopimuksen mukaan syksyllä 2022.

 

Tämän rekrytointitoimeksiannon suorittaa Helmitehdas Oy. Valittu työnhakija työllistyy Etelä-Suomen Media Oy:lle.

Yhdessä olemme enemmän

Etelä-Suomen Median myyntitiimi on organisoitu uudelleen. Uudistus valjastaa monipuolisen osaamisen mainostaja-asiakkaidemme käyttöön. Näin pääsemme aitoihin monikanavatoteutuksiin, jotka nostavat mediaratkaisut tuloksellisesti ja laadullisesti uudelle tasolle.

Mitä se monikanavaisuus sitten oikein tarkoittaa? Se on kampanjan pyörittämistä digissä, digitaalisen ulkomainonnan kanavissa, printissä ja sosiaalisen median kanavissa samaan aikaan. Lisäksi kampanjassa voi hyödyntää suorajakelua, tutkimusta ja sisältömarkkinoinnin keinoja. Jokaisella kanavalla on omat erityisominaisuutensa ja valttinsa. Asiakas saa kaikkien kanavien hyödyt parhaiten irti, kun kampanjan suunnittelussa on mukana kunkin kanavan kokenut asiantuntija.

Polkua pitkin menestykseen

Myyntitiimin uudelleen organisoiminen on aloitettu Helsinki-Vantaan myyntiyksiköstä. Helsingin ja Vantaan alueelle mediaratkaisuja luoneet ovat lyöneet hynttyyt yhteen ja rakentavat jatkossa kanavakohtaiset rajat ylittäviä mediaratkaisuja – aitoa monikanavaisuutta, jossa kunkin kampanjan kaikki osa-alueet tuottavat asiakkaalle hyötyä jokaisessa valitussa kanavassa parhaalla mahdollisella tavalla.

Helsingin ja Vantaan tiimien yhdistyminen takaa riittävät resurssit kehittää monikanavaisia ratkaisuja ja asiakaspalvelun laatua sekä lisätä kommunikointia asiakkaan ja myynnin asiantuntijoiden välillä. Mitä paremmin asiantuntijamme ymmärtävät asiakkaan tavoitteet, toiveet ja tarpeet, sitä parempia ja toimivampia kampanjakokonaisuuksia pystymme tuottamaan.

Asiakas on siis aidosti keskiössä, ja kaikki tekeminen on vahvasti asiakaslähtöistä. Kun asiakas menestyy, me menestymme. Ja tätä myynnin, ostamisen ja menestymisen polkua rakennamme yhteistuumin, vakaasti ja kunnianhimoisesti.

 

Monta lamppua yhdessä loistaa kirkkaammin kuin yksi yksinäinen

Kun eri osa-alueiden asiantuntijat kokoavat voimansa, saadaan enemmän kuin osien summa. Yhdessä sparrataan, jaetaan kokemusta, innostutaan ja ylletään ennen näkemättömään ja kokemattomaan. Tämä ajatus on myynnin osaajiemme uudelleen organisoitumisen takana. Yhdessä olemme enemmän, niin se vain on.

Uusi tiimiytyminen tehostaa työntekoamme sisäisesti ja tuottaa uusia, luovia, monipuolisia mediaratkaisuja. Erityisen iloisia olemme siitä, että tämä parannus sataa runsaana asiakkaittemme laariin, ja rakentaa tietä kohti uusia menestystarinoita.

 

Millaisia tavoitteita sinulle on – mitä haluat saavuttaa? Rakennetaan polku sinne – yhdessä.

Eveliina Mikkola
Myyntijohtaja
puh. 040 549 0398
sposti eveliina.mikkola@media.fi
Helsingin ja Vantaan mediamyynnin tiimi

Syksy sytyttää tähdet ja led-taulut

Vielä on kesää jäljellä, mutta syksy alkaa jo siintää horisontissa. Kun päivä pikkuhiljaa lyhenee ja illat hämärtyvät, syttyvät mainonnan kirkkaimmat tähdet eli DOOH-taulut uuteen loistoon. DOOH-verkostomme motto on ”Liikkuvan ihmisen digitaalinen media”: se tavoittaa kuluttajat siellä, missä he liikkuvat.

Digitaalinen ulkomainonta eli DOOH (digital out of home) on loistava mahdollisuus lisätä oman kampanjan näkyvyyttä ja tehoa. DOOH-verkostomme laajenee koko ajan ja antaa jatkuvasti uusia vaihtoehtoja tavoittaa erilaisia kohderyhmiä tehokkaasti. Tänä vuonna valmistunut Kantarin tekemä medioidemme yhteistavoittavuustutkimus avaa meille uutta tietoa ja tarkempaa dataa tavoitettavuuksista. Tätä kautta pystymme tarjoamaan entistä toimivampia ratkaisuja asiakkaidemme käyttöön.

 

Tavoita nuoret aikuiset tehokkaasti – yhdellä medialla

Digitaalisen ulkomainonnan verkostomme keskittyy kolmeen päämediaan. Julkiseen liikenteeseen bussien sisälle rakennettuihin näyttöihin, joita on muun muassa HSL-runkolinjat pääkaupunkiseudulla, Nysse Tampereella ja Föli Turussa sekä Onnibus kaukoliikenteessä. Lisäksi verkostoon kuuluvat Neste-liikenneasemien mittarinäytöt sekä BigOne-ledtaulut vilkkaiden teiden varsilla. Tästä kokonaisuudesta saamme laadukkaat kattavat vaihtoehdot, joilla täydentää monikanavaisen kampanjan tavoittavuutta. Digitaalisen ulkomainonnan erityisenä vahvuutena on, että se tavoittaa tehokkaasti nuoret kuluttajat erilaisessa ympäristössä. Kantarin tutkimuksen mukaan kaikissa DOOH-medioissamme korostuu alle 35-vuotiaiden ikäryhmä, joka on monessa kohtaa ollut hankala ikäryhmä tavoittaa perinteisten medioiden kautta.

 

Paikallisesti, valtakunnallisesti, oikea-aikaisesti

Digitaalisen ulkomainonnan ratkaisumme tarjoaa asiakkaalle monipuolisen ja kokonaisvaltaisen mahdollisuuden suunnitella markkinoinnin paketteja aina kulloistenkin tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Digitaalisen ulkomainonnan monimuotoisuus ja skaalautuvuus on yksi sen tärkeimmistä vahvuuksista.

Verkostomme on rakennettu ei pelkästään valtakunnallisia paketteja ajatellen vaan myös alueellisesti tai esimerkiksi ajallisesti kohdennettuihin vaihtoehtoihin. Mikä olisikaan tehokkaampaa kuin taktisen mainonnan tueksi bussi-, liikenneasema- sekä BigOne-mainonnan kohdentaminen esimerkiksi yrityksen lähialueelle. Tai vaikkapa ravintola voi houkutella nälkäisiä lounasaikaan hetkeen sopivalla viestillä ja tämän jälkeen, viesti muuttuu lennosta tukemaan esimerkiksi afterworkkia tai pöydän varaamista illaksi. Mahdollisuuksia on lähes rajattomasti!

 

Sytytä oma tähtesi loistamaan!

Syksy ja pimeä aika antavat digitaaliselle ulkomainonnalle lisää buustia, kun led-taulut tuovat valoa tähän karun Pohjolan ihanaan aikaan. Sytytä oma ”tähtesi” loistamaan entistä kirkkaammin, myös digitaalisilla pinnoilla.

Ota yhteyttä – luodaan monikanavainen kampanja juuri sinun tavoitteitasi palvelemaan!

Sami Vehviläinen
DOOH-myyntijohtaja, Etelä-Suomen Media Oy
040 867 9687

 

Digitaalinen ulkomainonta pähkinänkuoressa:

  • Digitaalinen ulkomainonta = näyttötaulut busseissa, liikenneasemilla ja BigOne-jättitauluilla
  • Yli 2500 digitaalista näyttöä tarjoaa yhden Suomen monipuolisimmista DOOH-verkostoista.
  • Tavoita kohderyhmäsi siellä, missä he liikkuvat. Ja kohdenna viestisi ajan, paikan tai vaikkapa sään mukaan!
  • Digitaalinen ulkomainonta on ohittamaton mainospaikka.
  • Saat jakamattoman huomion.
  • Jättinäytöt sijaitsevat lähellä ostopaikkaa.
  • Mainonta erittäin tehokkaasti kohdennettavissa ajan, paikan tai vaikkapa sään mukaan!
  • Kirkkaat, suuret ja laadukkaat näytöt ja mahdollisuus video- tai still-mainontaan.
  • Näyttömedian äärellä ollaan pitkään.
  • Jätä pitkä muistijälki.

 

Kokonaistavoittavuus*

yli 15-vuotiaat kuluttajat

  • Uudellamaalla 86 %
  • Helsingissä 84 %
  • Espoossa 86 %
  • Vantaalla 85 %
  • Tampereella 90 %

*Kantar 2022