Nykyään on huolestuttavan paljon epäselvyyttä siitä, mikä tieto on totta ja tutkittua – ja mikä taas ei. Mikä sisältö on journalistisin periaattein tuotettua, tarkistettua ja punnittua – ja mikä ei. Meille kaikille on helpointa kerätä omaa maailmankuvaamme täydentäviä tietoja; ihminen kun tykkää lukea ja jakaa niitä tiedonjyväsiä, jotka parhaiten palvelevat hänen omaa agendaansa ja mielipiteitään – joskus kritiikittömästikin.
Fake News – mikä on totta?
Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald J. Trump teki meille kaikille palveluksen hokemalla medialle käsitettä ”fake news” – vapaasti suomennettuna väärennetyt uutiset. Trumpin lanseeraama käsite sai hänen kohdallaan monta ulottuvuutta ja kopsahti lopulta hänen omaankin nilkkaansa. Tänä vuonna Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut suuren yleisön tietoon myös ”deep fake” -videot. Niissä videon sisältö on väärennetty siten, että vain tarkkaavainen katsoja huomaa väärennöksen kuvasta – ellei sitten ole valppain mielin liikkeellä ja ymmärrä kysyä tärkeää kysymystä, onko tämä totta.
Itse uskon, että nimenomaan niiden medioiden, joiden sisällöt tuotetaan journalistisin periaattein, suosio tulee vain kasvamaan. Journalistiset periaatteet tarkoittavat muun muassa sitä, että faktat tarkistetaan useammasta toisistaan riippumattomasta lähteestä. Myös tosiasioiden, mielipiteiden ja sepitteen välinen ero sisällössä on tehtävä selväksi.
Trump, korona ja virallinen Venäjä ovat pitäneet viime vuosina huolen siitä, että suuri yleisö on keskimäärin valppaampana median äärellä. Niin nykyaikuiset kuin kasvava sukupolvi lukevat ja kuluttavat eri medialähteitä kriittisemmin.
Laatujournalismin kasvutrendi näkyy jo nyt Kansallisen mediatutkimuksen tuloksissa
Tätä trendiä voimme jo nähdä tuoreissa Kansallisen mediatutkimuksen luvuissa (KMT 2022). Helsingin Uutiset kasvatti painetun lehden ja digilehden lukijamäärää. Lehden kokonaistavoittavuus (printti + digi) on nyt 406 000 lukijaa ja digilukijoita Helsingin Uutisilla on 332 000.
Länsiväylä lähes tuplasi digilukijamääränsä 66 000 digilukijasta 105 000 digilukijaan, ja Länsiväylän kokotavoittavuus on 175 000 lukijaa. Tamperelaisen digilukijamäärä kasvoi 13 % ollen nyt 86 000 lukijaa. Tamperelaisen kokonaistavoittavuus on 188 000 lukijaa.
Tilattavista lehdistä erityisen hyvän tuloksen teki sanomalehti Keskisuomalainen, jonka digilukijamäärä on 188 000 lukijaa, jossa kasvua niin ikään reilut 13 %. Sanomalehti Keskisuomalaisen kokonaistavoittavuus on 253 000 lukijaa, joka sekin nousussa (reilut 4 %).
Mediatalo Keskisuomalainen hallitsee ilahduttavalla tavalla LAATU-journalismin valtakunnallista verkostoa: sen journalistiset mediat tavoittavat jo puolet suomalaisista aikuisista printissä ja digissä (KMT 2022). Ja kun digitaalisen ulkomainonnan kanavat otetaan mukaan, tavoitamme peräti 71 % koko Suomen väestöstä (Kantar 2022).
Laatuympäristö on turvallinen mainostajalle
Seura tekee kaltaisekseen, sanotaan. Sama pätee markkinointiin. Se, missä yhteydessä ja ympäristössä brändisi huomataan, heijastuu suoraan itse brändimielikuvaan. Asiasta on puhuttu jo kauan, mutta journalistisesti hyvässä kunnossa olevan mediatuotteen tärkeys mainosympäristönä on noussut nyt arvoonsa.
Kun eri medialähteitä luetaan ja kulutetaan kriittisemmällä silmällä, myös brändimarkkinoinnin nikkarit katsovat tarkemmin, missä näkyvät ja missä eivät. Onko aivan sama, ketkä brändisi näkevät ja missä yhtälössä, vai valitsetko brändimielikuvaasi nostavan laatuympäristön?
Halo-efektiä brändillesi
Kun mediasisällöt ovat luotettavia, heijastuu luottamus ja laatu suoraan ilmoittajan brändiin – puhutaan Halo-efektistä. Tähän markkinoijien ja mainostajien kannattaa kiinnittää erityisen paljon huomiota nyt ja tulevaisuudessa. Halo-efektiä on saatavilla, kunhan vain valitset oikein.
Mediatalo Keskisuomalaisella on 100 laatumediaan läpi Suomen, joiden jatkuvasti kehittyvät monikanavaiset mediaratkaisut tarjoavat markkinoijalle nyt ja tulevaisuudessa laadukkaan, turvallisen ja toimivan mediaympäristön näkyä ja kasvattaa omaa liiketoimintaa. Voimme siis puhua samassa lauseessa sekä massoista sekä laadusta.
Saisiko olla tavoittavia kampanjoita ja Halo-efektiä brändillesi? Ota ihmeessä yhteyttä, niin kerron lisää!
Juuso Rönkkö
myyntijohtaja
Länsiväylä, Etelä-Suomen Media
Mediatalo Keskisuomalainen
puh. 040 186 4828
email juuso.ronkko@media.fi