Ajankohtaista

Lue, ymmärrät paremmin – Mediakonserni Keskisuomalainen lanseeraa Selkomedian

4.3.2024

Mediakonserni Keskisuomalainen panostaa helpolla suomen kielellä tehtyyn journalismiin.

Mediakonserni Keskisuomalainen lanseeraa 4. maaliskuuta uuden digitaalisen median, joka julkaisee helpolla suomen kielellä tehtyjä uutisia pääkaupunkiseudulta.

Selkomedia.fi on Suomen ensimmäinen paikallisiin uutisiin selkokielellä keskittyvä kaupallinen digimedia.

– Selkomedia tarjoaa paikallista sisältöä vieraskielisille ja muille helppoa suomen kieltä tarvitseville. Se integroi lukijat paikalliseen yhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan, kertoo Selkomedian päätoimittaja Mia Lindström.

Noin puolet Suomessa asuvista vieraskielisistä asuu pääkaupunkiseudulla. Jo yksinomaan Vantaalla puhutaan yli 120 eri kieltä.

Vuonna 2040 Uudellamaalla ennustetaan asuvan yli puoli miljoonaa vieraskielistä. Määrä on liki kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2022.

 

Selkomedia yhdistää lukijat paikalliseen yhteisöön

Selkokieli on tavallista yleiskieltä helpompaa suomen kieltä, jossa vaikeat käsitteet tai sanat pyritään kertomaan lukijoille ymmärrettävämmin.

– Helpolla suomen kielellä tehty journalismi tekee yhteiskunnan asioiden seuraamisen helpommaksi myös heille, joille suomi ei ole äidinkieli. Selkokieliset paikalliset uutiset ovat yksi keskeinen keino lähidemokratian toteutumisessa ja vaalimisessa sekä konkreettinen teko myös äänestysaktiivisuuden nostamiseksi, Lindström sanoo.

Selkomedian toimitus kirjoittaa päivittäin juttuja paitsi Vantaalta, myös laajemmin pääkaupunkiseudulta. Lisäksi kerromme paikallisista tapahtumista, palveluista, ihmisistä ja ilmiöistä. Selkomedian toimitus on kutsunut avukseen monikulttuurisen toimitusneuvoston, jonka jäsenet auttavat kohderyhmää kiinnostavien aiheiden ja haastateltavien löytämisessä.

 

Merkittävä ja kasvava kohderyhmä, jota ei tavoiteta – vielä

Mediakonserni Keskisuomalainen kustantaa Selkomedian lisäksi jatkossakin kerran kuukaudessa ilmestyvää Selkovantaalainen-kuukausilehteä. Painettu lehti jaetaan vantaalaisiin kotitalouksiin maksutta. Lehden voi myös napata mukaansa noutopisteeltä, joita on eri puolilla kaupunkia.

– Selkomedia.fi:n sisältö on näin alkuun jaettu pääkaupunkiseutu- ja Vantaa-osioihin. Tulevaisuudessa omat kaupunkiosionsa on tarkoitus julkaista myös Espoon, Helsingin, Tampereen ja Turun osalta. Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki, joten on luontevaa aloittaa näin, Mediakonserni Keskisuomalaisen etelän liiketoiminta-alueen paikallisjohtaja Karri Kannala kertoo.

– Vieraskielinen väestö muodostaa merkittävän kokoisen ja jatkuvasti kasvavan kohderyhmän. Kohderyhmä on rajusti aliedustettuna suomalaisen uutismedian sisällöissä, eikä sen potentiaalia ole hyödynnetty myöskään markkinointimielessä. Lisäksi esimerkiksi koronapandemia ja rokottamiseen liittyvä viestintä osoitti, että meillä ei ole kanavaa, jossa tämä kohderyhmä laajasti tavoitettaisiin, Kannala perustelee Selkomedian lanseerausta.

 

Annamme mielellämme lisätietoja

Karri Kannala 
paikallisjohtaja, Etelän liiketoiminta-alue, Mediakonserni Keskisuomalainen
päätoimittaja, Helsingin Uutiset
+358 50 351 5291

Mia Lindström
Selkomedian ja Vantaan Sanomien päätoimittaja
+358 400 133 954

 

Tutustu

Selkomedia.fi

Selkomedian mainosratkaisut

Länsiväylä lanseeraa täysin uudenlaisen liiketoimintamallin

3.1.2024

Espoo ansaitsee enemmän

Mediakonserni Keskisuomalainen lanseeraa kokonaan uudenlaisen kaupunkimediakonseptin Espoossa. Vahva paikallinen painettu kaupunkilehti jatkaa maksuttomana, mutta sen verkkoversiosta kehitetään laadukas tilaustuote, Länsiväylä digi.

”Hyvää on vaikea parantaa merkittävästi pelkästään mainosrahoitteisesti, koska mediamarkkina on viime vuosina muuttunut voimakkaasti. Tästä johtuen Länsiväylän digituote muuttuu maksulliseksi vuoden 2024 alussa. Espoolaisilta ei oteta mitään pois, mutta pientä maksua vastaan he saavat paljon lisää. Entistäkin runsaampaa, laadukkaampaa ja syvällisempää Espoo-sisältöä omalta medialtaan, joka palvelee espoolaisten intressejä”, Mediakonserni Keskisuomalaisen Etelän liiketoiminta-alueen paikallisjohtaja Karri Kannala avaa uudistuksen taustoja.

 

Toimituksen koko kasvaa merkittävästi

”Suomen toiseksi suurin kaupunki Espoo ansaitsee ja tarvitsee oman laadukkaan paikallisen median sekä Espoon ja espoolaisten edunvalvojan. Olemme vahvistaneet jo valmiiksi kovatasoista Länsiväylän toimitusta kirjoittavien journalistien ja kuvajournalistin rekrytoinneilla. Panostamme tosissamme syvälliseen, ajankohtaiseen ja laadukkaaseen paikallisjournalismiin Espoossa. Meistä espoolaiset ansaitsevat enemmän”, jatkaa Länsiväylän päätoimittaja Heli Koivuniemi.
​​​
Aiemmin Länsiväylän toimituksessa on työskennellyt päätoimittajan lisäksi viisi kirjoittavaa toimittajaa. Jatkossa kirjoittavia toimittajia on kahdeksan ja lisäksi yksi kokoaikainen kuvajournalisti.

​​​​​”Panostus on merkittävä. Markkina-alueena Espoo on kasvava ja monipuolinen, mutta myös vaativa”, Karri Kannala korostaa.

Uudenlaisen digisisällön ydin ovat laadukkaat Kruunujutut Espoon tärkeimmistä aiheista. Premium-tasoiset Kruunujutut kertovat syvällisesti Espoon tapahtumista, päätösten taustoista ja espoolaisten arjesta.

 

Uudistuva Länsiväylä tarjoaa uniikin ja laadukkaan mediaympäristön mainostajalle

Länsiväylä jaetaan koteihin painettuna lehtenä jatkossakin. Painetun Länsiväylän talouspeitto on alueen laajin. Painettu lehti on Espoossa rakastettu ja odotettu, ja sen lukuaika on tutkitusti korkea.

Tilattava Länsiväylä digi kasvattaa Länsiväylän yleisöä tilattavan tuotteen laadulla: maksavat asiakkaat ovat sitoutuneita lukijoita. Syvällinen ja runsas journalismi sitouttaa ja pidentää lukuaikaa ja kasvattaa mainosten huomioarvoa. Länsiväylällä on 232 000 lukijaa (KMT 2023), joista kaksi kolmasosaa on verkossa. Mainostaja, he kaikki ovat tavoitettavissasi Länsiväylän kautta.

 

Espoo – Suomen ostovoimaisin ja toiseksi suurin kaupunki

Länsiväylän kanavilla mainostaja tavoittaa 86 % alueen yli 15-vuotiaista asukkaista (Kantar 2022). Paikallinen journalistinen uutismedia – riippumaton, luotettava ja laadukas mediaympäristö – kasvattaa mainosten brändiarvoa tutkitusti.

”Viime vuodet ovat epävakauden ja disinformaation yleistymisen vuoksi selvästi kasvattaneet laadukkaan journalistisen sisällön kysyntää. Länsiväylä on uniikkina paikallisena uutismediana kaupunkimediakentän edelläkävijä. Länsiväylän kanavissa mainostaja-asiakas hyötyy bränditurvallisesta mediaympäristöstä ja erityisesti laadukkaaseen paikalliseen kontekstiin kohdentamisesta”, linjaa Meks Etelän myyntijohtaja Juuso Rönkkö.

 

Annamme mielellämme lisätietoja

Karri Kannala 
paikallisjohtaja, Etelän liiketoiminta-alue, Mediakonserni Keskisuomalainen
+358 50 351 5291

Heli Koivuniemi
Länsiväylän päätoimittaja
+358 40 0133955

Lue lisää:
Länsiväylässä historiallinen muutos: Toimitus kasvaa merkittävästi – verkkolehti muuttuu maksulliseksi

Tavoittavuus haltuun!

14.2.2023

Alkuvuoden tahmeus väistyy ja ihmiset aktivoituvat, kun valon määrä lisääntyy ja saamme nauttia keväisen auringon jälleennäkemisestä. Monenlaiset muutokset ovat koetelleet ja tehneet aiemmasta tekemisestä haastavampaa ja moniulotteisempaa. Pitkään on jo puhuttu median pirstaloitumisesta, joka aiheuttaa monelle yrittäjälle ja markkinoijalle päänvaivaa. On entistä vaikeampaa hahmottaa, miten kuluttajat käyttäytyvät eivätkä aiemmin toimineet konstit välttämättä enää riitä.

Listasin viisi vinkkiä, joilla otat tavoittavuuden haltuun. Annas, kun kerron!

1. On löydettävä uusia tapoja toimia, uudenlaisia keinoja selviytyä ja kehitettävä uutta vanhan rinnalle.

Välillä voi tuntua, että kaiken sen oman arjen ja tekemisen keskellä ei enää aika eikä paukut riitä keksiä päteviä markkinointiratkaisuja. Miten tavoittaa asiakkaat parhaiten?

Yhtä lailla me täällä mietimme, miten voisimme parhaiten auttaa asiakkaitamme haasteissaan ja tarjota yhteistyötä liiketoiminnan keskeisten asioiden ratkaisemiseksi. Mediatalo Keskisuomalainen on monipuolinen ja vastuullinen kumppani, joka pitää sisällään lupauksen paikallisuudesta valtakunnallisesti. Etelä-Suomen Media on merkittävä osa konsernia.

Meillä on talo täynnä paikallisia markkinoinnin asiantuntijoita, valmiina auttamaan.

2. Laadukkaassa ja turvallisessa uutisympäristössä mainostajan arvokas viesti pääsee ansaitusti esille.

Etelä-Suomen Median hallussa on tehokkaasti toimiva ja laaja printtilehtien tarjonta. Jokaisella lehdellä on luotettavaa journalismia sisältävä laatuympäristö mainostajalle. Sama toistuu verkon puolella. Digitaalisuus on tuonut lisää mahdollisuuksia ja tarjoaa niitä kattavasti.

Oletko jo kokeillut avaussivunhallintaa? Uniikki mainostajan paikka, joka myydään yksinoikeudella per päivä. Taatusti tehokas.

3. Monikanavaisuus tuo selkeästi enemmän tavoittavuutta, siten myös vaikutusta ja tehoa.

Kokonaistavoittavuus otetaan parhaiten haltuun perinteisen lehden ja digitaalisen ratkaisun yhdistelmällä. Sitä on monikanavaisuus, ollaan läsnä kuluttajan ostopolussa ja kohdataan useammassa pisteessä. Ostopolku rakentuu kohtaamisista eri vuorokauden aikoina ja eri alustoja käyttäen, ja jokainen kuluttaja muodostaa oman polkunsa omien mielenkiintojensa kautta.

Paras tapa on varmistaa riittävä määrä kohtaamisia eri kanavissa mainonnan avulla. Toistot tehostavat mainonnan vaikutuksia.

4. Digitaalinen ulkomainonta tuo lisää vaihtoehtoja perinteisempien keinojen rinnalle.

Ulkomainosnäytöt, Neste-asemien tankkausnäytöt ja kattava bussimedia vahvistavat viestin perillemenoa. Kohderyhmien tavoittaminen useamman kanavan kautta varmistaa onnistumisen mainonnassa. Meillä tehdään myös kattavasti erilaisia teemoja, joilla kohderyhmiä voi erityisesti puhutella.

Kerro oma kohderyhmäsi, me kerromme millä se tavoitetaan monikanavaisesti parhaiten!

5. Viimeisenä vinkkinä erityisesti kiekkokansaa ja sen huumassa myötäeläviä tavoitteleville. Se tulee taas. Meinaan MM-lätkä.

Kevään myötä se erityisesti nostaa päätään Tampereella. Viime vuodesta jo tuttuun tyyliin Tampere ottaa haltuun kiekkokansaa ja lätkäfaneja. MM-kisat tarjoavat tunnelmaa ja mahdollisuuksia.

Tamperelainen julkaisee keskiviikkona 3.5. kisojen alla ilmestyvässä lehdessä MM23-liitteen, joka on lukupaketti kisoja kotisohvalta seuraavalle penkkiurheilijalle ja selviytymisopas Tampereelle tulevalle kisaturistille.

Luvassa on viime vuoden liitteen tapaan ihmisiä, ilmiöitä, analyysiä ja puheenaiheita MM-kisoista ja Leijonista. Lisäksi MM23-liite löytyy luettavaksi noin 1,2 miljoonalle verkkokävijälle konsernin eri medioidemme kautta. Tässä on tavoittavuus kohdillaan. Kannattaa tarttua ja saa soittaa.


Aurinkoisin kevättalven terveisin,

Marika Teerimäki

Tamperelainen, yksikön johtaja

puh. 0400 333 123
marika.teerimaki@media.fi
www.tamperelainen.fi

Kerralla enemmän, mutta vähemmällä työllä – näin suunnittelet mainoskampanjan, joka tavoittaa ja toimii

24.1.2023

Jos et vielä tiennyt, monimediallinen mainonta toimii parhaiten. Miksi? Monimediallinen mainonta tarkoittaa useamman mainoskanavan eli median yhdistelmää. Se tekee mainonnasta tehokkaampaa, koska mainonta tavoittaa kohderyhmäsi eli asiakkaasi useassa eri mediassa, eri vuorokaudenaikoina ja eri vaiheessa ostopolkua.

Monimediallinen mainoskampanja voi sisältää mitä tahansa medioita tai niiden yhdistelmiä. Tärkeintä on kuitenkin se, että mediavalinnat on tehty perustuen kyseisen kampanjan kohderyhmiin. Ei pidä myöskään kohdentaa liikaa, ettei suotta poissuljeta potentiaalisia asiakkaita.

Toistolla kuluttajan aktivoituminen lähes kolminkertaistuu.

Yllä olevassa kuvassa esimerkkejä edustamani Etelä-Suomen Median eri medioista, joista yksi tai useampia saattaa hyvinkin sopia seuraavan mainoskampanjasi kanavavalikkoon. Kuten jo todettu, monimediallisen kampanjan suunnittelussa tulee huomioida kampanjan eri kohderyhmät. Esimerkiksi jos mainostat autoiluun liittyviä tuotteita, ulkomainonta teiden varsilla tai liikenneasemilla tavoittaa varmuudella sitä kohderyhmää, joka omistaa auton.

Jokaiselle medialle löytyy oma mediakortti, josta selviää kunkin median profiili sisältäen esimerkiksi iän, sukupuolen ja talouden tulotason. Edellä mainittuja demografioita hyödyntämällä kohderyhmän ja oikean median törmäyttäminen onnistuu käden käänteessä.

Demografioita hyödyntämällä kohderyhmän ja oikean median törmäyttäminen onnistuu käden käänteessä.

Tutkimusten* mukaan monimediallinen mainonta:

  1. Lisää mainonnan muistettavuutta.
  2. Kasvattaa mahdollisuutta mainoksen näkemiseen useampaan kertaan.
  3. Toisto taas lähes tuplaa tunnettuuden ja positiivinen mielikuva kasvaa 24 %. Toistolla kuluttajan aktivoituminen lähes kolminkertaistuu.
  4. Ymmärretään sisällöltään paremmin, kun se on huomattu useassa eri kanavassa.
  5. Kasvattaa kampanjan tavoittavuutta, kun mainoskierroksia lisätään.

 

Herättikö jo vähän mielenkiintoa? Lisätään tähän vielä se, että asiakkaasi on vastaanottavaisimmillaan mainosviesteille, kun hän kohtaa ne itselleen merkityksellisessä mediassa. Makes sense.

Jos monimediallinen mainonta kiinnostaa, kannattaa jutella meidän paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Jos joku tuntee esimerkiksi Keravan tai Lohjan mediakentän, niin meidän porukka. Ja kyllä sen tuntevat myös kilpailijat. Eli kaikkea ei tarvitse meiltä hankkia, vaikka yhden luukun periaatetta tarjoammekin.

Olisiko sellainen uudenvuodenlupaus mitään, että tänä vuonna katsotaan mainoskampanjoiden kanavavalikkoa uusin silmin ja kokeillaan ainakin yhtä uutta mediaa seuraavan mainoskampanjan tueksi?

 

Terveisin

Kim Qvick
Asiakkuusjohtaja
+358 44 0202 008
kim.qvick@media.fi

 

*Esimerkiksi Kärkimedia 2017-2021

Aluekohtaista asiantuntemusta

Luodaan sinun kampanjaasi sopiva kanavakokonaisuus yhdessä!
Markkinoinnin ammattilaiset alueittain löydät täältä >>

Seinäjoen Sanomat osaksi Ilkka-konsernia

5.1.2023

Keskisuomalainen-konserni myy Seinäjoella ilmestyvän Seinäjoen Sanomat -kaupunkilehden Ilkka-konsernille. Seinäjoen Sanomat siirtyy 4.1.2023 tehdyllä liiketoimintakaupalla Ilkka-konserniin kuuluvalle I-Mediat Oy:lle. Liiketoimintakaupan kanssa samanaikaisesti Keskisuomalainen-konserni ja Ilkka-konserni sopivat valtakunnallisesta myyntiyhteistyöstä osana Keskisuomalainen-konsernin kaupunkilehtiverkostoa.

– Keskisuomalainen-konserni on laajentunut voimakkaasti viime vuosina ja etsii aktiivisesti mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaansa. Seinäjoen Sanomat on luettu ja pidetty kaupunkilehti Seinäjoella, mutta sijainniltaan etäällä konsernin muista tuotteista. Ilkka-konsernilla on erinomaiset edellytykset kehittää kaupunkilehtiliiketoimintaa Etelä-Pohjanmaan alueella. Sovittu myyntiyhteistyö vahvistaa edelleen Keskisuomalainen-konsernin valtakunnallista vaikuttavuutta, toteaa Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Lisätietoja: Vesa-Pekka Kangaskorpi, konsernijohtaja, Keskisuomalainen Oyj, p. 050 688 33

Keskisuomalainen Oyj

Vesa-Pekka Kangaskorpi
konsernijohtaja

Etelä-Suomen Media mukana rakentamassa lasten medialukutaitoa – yhteistyö Yrityskylä Espoon kanssa saa lapsilta hienoa palautetta

22.12.2022

 

Etelä-Suomen Media on Yrityskylä Espoon ylpeä yhteistyökumppani jo yhdeksättä vuotta. Yrityskylän alakoulussa oppilaat kokevat käytännössä, mitä työn tekeminen on, mistä palkkapussi koostuu ja miten yhteiskunta toimii.

Yrityskylä Espoossa syksyn 2022 aikana on vieraillut 6907 kuudesluokkalaista, 5448 yhdeksäsluokkalaista ja 447 opettajaa. Aamuposti, Länsiväylä, Nurmijärven Uutiset, Vihdin Uutiset ja uusimpana Sipoon Sanomat ovat Etelä-Suomen Median 19 mediasta mukana yhteistyössä.

Yrityskylä Espoossa käy oppilaita Espoosta, Inkoosta, Kirkkonummelta, Lapinjärveltä, Loviisasta, Nurmijärveltä, Sipoosta, Siuntiosta ja Vihdistä.

Yrityskylä on elämyksellinen oppimisympäristö ja kaikki toiminta tähtää laadukkaaseen oppimiskokemukseen. Oppilailta saatu palaute onkin erittäin ilahduttaa luettavaa.

 

Etelä-Suomen Median syksyn 2022 aikana saamia oppilaspalautteita:

 

”Kiitos, että sain työskennellä teidän yrityksessä. Se oli todella mukavaa.”

”On mukava valokuvata ja tehdä työtä muiden kanssa.”

”Sain apua jos tarvitsin, ja huomasin, että valokuvaaminen on mukavaa.”

”Mieleen jäi kiire työnteossa. Ihana meininki ja hyvä mieli.”

”Tehtiin yhteistyötä muiden firmojen kanssa ja kun kirjoitettiin lehteä ja taitettiin ne.”

”Oli ihan mahtavaa saada kokea toimittajan työtä ja oli todella mahtavaaaa.”

 

 

Yrityskylä Espoo rakentaa kansalaistaitoja

Näin oppilaat vastasivat:

81 % ”Tunnen olevani rohkeampi ja itsevarmempi.”*

73 % ”Ymmärrän, että voin vaikuttaa omilla valinnoillani ja teoillani luonnonvarojen kestävään käyttöön.”*

79 % ”Tiedän, mitkä ovat vastuuni ja oikeuteni yhteiskunnassa ja työpaikalla.”*

 

*Lähes tai täysin samaa mieltä.

 

Yhteistyö Yrityskylä Espoon kanssa on Etelä-Suomen Medialle erittäin arvokas tapa tukea lasten ja nuorten medialukutaitoja sekä hieno tilaisuus kertoa paikallisen median roolista yhteiskunnassa.

 

Tuplamäärä liidejä vai tuplatulokset nykyisistä liideistä?

5.12.2022

Sain käskyn mennä teleoperaattorin B2B-myyntikoulutukseen ollessani noin kaksikymmentävuotias ja töissä ICT-alan B2B-palveluita tarjoavassa yrityksessä. Tässä koulutuksessa oli kutsuttuna ehkä noin sata teleoperaattorin palveluita myyvää henkilöä eri yrityksistä. Koulutus kesti kaksi päivää ja meitä myös kestittiin hyvin. Koulutus keskittyi yhteen asiaan: miten saada bookattua puhelimitse tapaamisia B2B-asiakkaiden kanssa (koskien ko. operaattorin palveluita).

Muistan ajatelleeni kovasti, että operaattori laittaa paljon rahaa tällaiseen tilaisuuteen missä koulutetaan vain tapaamisen sopimisesta.

Sama määrä puheluita, tuplasti tapaamisia, tuplasti kauppaa

Viimeisenä päivänä pidettiin bookkauskilpailu: kaikki kutsutut soittelivat kontakteilleen ja bookkasivat tapaamisia koulutuksessa annetuin palveluihin liittyvin argumentein ja bookkausteknisin keinoin. Kouluttajat avasivat asiaa: he tietävät, että heidän palveluitaan myyvät myyjät eri yrityksissä saavat sovittua sadasta puhelusta noin 10 tapaamista. Noista kymmenestä tapaamisesta kaupat tehdään noin kahden asiakkaan kanssa.

Toisin sanoen, kouluttajat tietävät verkostonsa myyjien konversioprosentin olevan noin 2%. Nyt, tässä koulutuksen yhteydessä järjestetyssä myyntikilpailussa tapaamisia sovittiin tuplasti eli noin 20 tapaamista per 100 soittoa. Sama määrä puheluita, mutta tuplasti tapaamisia, tuplasti kauppaa.

Kouluttaja kuittasi koulutuspäivien kulut jo pelkästään näillä kilpailuissa sovituilla tapaamisilla ja niistä tulleilla kaupoilla.

Ostamisen ihana helppous

Pikakelaus kymmenen vuotta eteenpäin. Työskentelin verkkokaupan parissa monikansallisessa yhtiössä, joka tarjosi kuluttajille maksu-TV-palveluita. Suomessa tilauksia tuli hyvällä konversioprosentilla, muissa pohjoismaissa heikommin. Verkkosivustot olivat tuolloin vielä jokaisessa maassa omansa. Suomen ja Ruotsin sivuston tilaussivu poikkesi reilusti muiden maiden tilaussivusta: se oli hyvin yksinkertainen ja asiakkaalta pyydettiin vain pakolliset tiedot.

Muiden maiden tilaussivut – tai oikeammin ostoputki – oli monisivuinen ja monitahoinen. Tietoja piti täyttää tarkasti ja valintoja piti tehdä useita. Konversioprosentit oli heikkoja. Kun verkkosivut konsolidoitiin ja kaikille maille tuli uusi yhteinen verkkosivusto ja sitä myöden uusi, ei Suomen mallin mukainen, tilaussivu, Suomen konversioprosentti romahti. Ei kestänyt kauaa kun kaikille maille rakennettiin uusi, Suomen ja Ruotsin mallia mukaileva tilaussivu.

Näillä kahdella tarinalla on yhteisiä tekijöitä paljon, mutta mielestäni tärkein niistä on useille yritykselle oiva kysymys pohdittavaksi: onko helpompaa, edullisempaa, todennäköisempää yrittää saada tuplamäärä ihmisiä kauppaasi tai verkkosivustollesi vai koittaa saada nykyisistä kävijöistä ja asiakkaista paremmat tulokset tekemällä ostamisesta mahdollisimman helppoa?

Ostoputken pullonkaulat auki asiakkaan saappaissa

Kaikilla yrityksillä, joilla on asiakkaita, on ostoputki. Joku saattaa myydä valtamerialuksia, toinen vaatteita ja kolmas asiantuntijapalveluita. Näillä kaikilla on kuitenkin ostoputki: asiakkaan kanssa on ensimmäinen kohtaaminen – oli se sitten verkossa, livenä tai puhelimessa – ja tavoitteena on saada asiakkaasta konversio. Jos et tiedä ostoputkesi eri vaiheita asiakkaan näkökulmasta ja mitkä ovat näiden askeleiden läpimenoprosentit, et todennäköisesti saa parasta tulosta nykyisellä toiminnallasi.

Asetu asiakkaan saappaisiin, käy oman toimintasi ostoputki läpi, määritä askeleet ja niille mittaustavat. Seuraa, missä kohtaa perälauta vuotaa eniten ja iske siihen.

Saatat yllättyä, miten moni oikeasti haluaa asiakkaaksesi, mutta onkin jäänyt matkan varrelle yhden ylimääräisen klikin, turhan tietopyynnön tai huonon argumentoinnin takia.

Mika Benson
Digi- ja järjestelmäkehityspäällikkö
+358 40 7190 449
mika.benson@media.fi

Uusi selkokielinen kuukausilehti täyttää media-aukon Vantaalla pysyvästi

21.11.2022

Puhelin soi välittömästi ensimmäisen numeron ilmestyttyä – ”Selkovantaalainen on otettu riemulla vastaan”

Vantaan Sanomat on ryhtynyt kustantamaan uutta pitkään kaivattua selkokielistä kuukausilehteä, jossa kerrotaan paikallisista asioista, ihmisistä ja tapahtumista. Vantaalla asuvista lähes neljännes on vieraskielisiä. Heidän lisäkseen selkokieltä tarvitsevat erilaisten kognitiivisten rajoitteiden kanssa elävät ihmiset. Selkovantaalainen on Suomen ensimmäinen selkokielellä tehty paikallinen lehti. Tuorein numero ilmestyy lauantaina 19. marraskuuta. Koska lehti on saanut erinomaisen vastaanoton, Vantaan Sanomat vakinaistaa Selkovantaalaisen ja lehti ilmestyy ensi vuonna joka kuukausi.

Selkokielistä mediaa lähdettiin tekemään Vantaalle tunnistettuun tarpeeseen. Selkokielellä kerrottujen uutisten kohderyhmä on laajentunut merkittävästi. Eri tavoilla vammaiset ja esimerkiksi muistisairaat hyötyvät selkokielellä kirjoitetuista uutisista. Selkovantaalaisen kohderyhmään kuuluvat lisäksi ne paikalliset lukijat, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Heitä on pelkästään Vantaalla kymmeniä tuhansia. Sisällön selkokielisyyden tarkistaa Selkokeskus.

– Kaikilla on oikeus päästä laadukkaan ja luotettavan journalismin äärelle. Jos uutiset ovat itselle vaikeasti ymmärrettävässä muodossa, ne jäävät helposti huomioimatta ja se lisää riskiä syrjäytyä ja jäädä ulkopuoliseksi, kiteyttää Omnipressin sisältöstrategi Tiina Parikka niitä lähtökohtia ja tavoitteita, miksi Selkovantaalaista lähdettiin toteuttamaan.

On tärkeää tietää, mitä omassa kotikaupungissa tai kaupunginosassa tapahtuu, sillä arki on paikallista. Selkovantaalaisessa pureudutaan juuri näihin paikallisiin asioihin.

– Olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta Selkovantaalaisesta sekä uusilta lukijoilta että sidosryhmiltä. Palautteen pohjalta selkokieliselle kuukausilehdelle on tarvetta. Lukijamme ovat kokeneet lehden aiheet ja tapamme uutisoida paikallisista asioista mielenkiintoisina ja selkeinä, iloitsee Selkovantaalaisen päätoimittaja Mia Lindström.

Selkovantaalaisen merkitys ja tarve on osoittautunut suuremmaksi kuin ennakkoon odotettiin.

– Ensimmäinen Selkovantaalainen oli juuri ilmestynyt, kun sain soiton innostuneelta lukijalta. Hän halusi varmistaa, että saa Selkovantaalaisen varmasti myös jatkossa. Riemu oli suuri, kun hänen tarpeeseensa sopivaa mediaa on nyt saatavilla. Lukija kertoi, että lukihäiriön vuoksi hänen on työlästä seurata tavallista uutisvirtaa, kertoo Etelä-Suomen Median asiakkuusjohtaja Kim Qvick.

Vieraskielisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Kotoutumisen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni tietää, miten yhteiskunnassa toimitaan. Jo tällä hetkellä noin 23 prosenttia Vantaan asukkaista on vieraskielisiä. Uuden lehden tavoitteena on saada lukijoikseen tämä alati kasvava kohderyhmä. Selkokielisellä medialla on siis vahvasti yhteiskunnallinen vaikutus. Vantaan kaupunki lähti ensimmäisenä ennakkoluulottomasti mukaan Selkovantaalaiseen sitoutumalla kiinteään mediatilaan lehdessä.

Jokainen tarvitsee selkokieltä jossain elämänsä vaiheessa

Joka kahdeksas suomalainen ja Suomessa asuva hyötyy helpotetulla kielellä välitetyistä sisällöistä. Selkokeskuksen tarvearvion (2019) mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa noin 650 000 – 750 000 henkilöä. Selkokielisen median tarve painottuu pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin, joissa myös suomea vieraana kielenä puhuvien määrä on huomattavasti suurempi kuin muualla Suomessa.

On hyvä huomata, että jokainen tarvitsee selkokielistä uutisointia ja viestintää jossain elämänsä vaiheessa. Helposti ymmärrettävän uutisoinnin ja viestinnän merkitys korostuu erityisesti kriisitilanteissa.

Selkovantaalainen jaetaan ilmaiseksi koteihin Vantaalla ja sen voi lukea näköislehtenä Vantaan Sanomien verkkosivuilla osoitteessa vantaansanomat.fi. Lisäksi lehden voi noutaa Vantaan Sanomien noutopisteistä sekä Vantaan kaupungin osoittamista lisäjakelupisteistä, joita on esimerkiksi kirjastoissa sekä Vantaa-infoissa. Jakelupisteitä on näin ollen yhteensä noin 200.

Selkovantaalainen-lehden ensimmäinen numero ilmestyi lauantaina 22. lokakuuta, toinen numero ilmestyy 19. marraskuuta ja kolmas numero 17. joulukuuta. Ensi vuonna lehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Erinomaisen palautteen ansiosta päätös julkaisemisen jatkamisesta vuonna 2023 on ollut helppo tehdä. Kotimaisena paikallismediatalona Etelä-Suomen Median tahtotila on laajentaa selkokielistä paikallismediaa myös muihin suurimpiin kaupunkeihin.

Selkovantaalaisen 19.11.2022 ilmestyvän numeron voi lukea täällä.

Lisätietoja:

Mia Lindström
päätoimittaja, Selkovantaalainen
p. 0400 133 954
mia.lindstrom@media.fi

Tiina Parikka
sisältöstrategi,
Omnipress Oy
p. 041 436 3678
tiina.parikka@media.fi

Kim Qvick
asiakkuusjohtaja,
Etelä-Suomen Media
p. 044 0202 008
kim.qvick@media.fi

Onko kyseenalaistamisen jalo taito tulossa takaisin?

18.10.2022

Nykyään on huolestuttavan paljon epäselvyyttä siitä, mikä tieto on totta ja tutkittua – ja mikä taas ei. Mikä sisältö on journalistisin periaattein tuotettua, tarkistettua ja punnittua – ja mikä ei. Meille kaikille on helpointa kerätä omaa maailmankuvaamme täydentäviä tietoja; ihminen kun tykkää lukea ja jakaa niitä tiedonjyväsiä, jotka parhaiten palvelevat hänen omaa agendaansa ja mielipiteitään – joskus kritiikittömästikin.

 

Fake News – mikä on totta?

Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald J. Trump teki meille kaikille palveluksen hokemalla medialle käsitettä ”fake news” – vapaasti suomennettuna väärennetyt uutiset. Trumpin lanseeraama käsite sai hänen kohdallaan monta ulottuvuutta ja kopsahti lopulta hänen omaankin nilkkaansa. Tänä vuonna Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut suuren yleisön tietoon myös ”deep fake” -videot. Niissä videon sisältö on väärennetty siten, että vain tarkkaavainen katsoja huomaa väärennöksen kuvasta – ellei sitten ole valppain mielin liikkeellä ja ymmärrä kysyä tärkeää kysymystä, onko tämä totta.

Itse uskon, että nimenomaan niiden medioiden, joiden sisällöt tuotetaan journalistisin periaattein, suosio tulee vain kasvamaan. Journalistiset periaatteet tarkoittavat muun muassa sitä, että faktat tarkistetaan useammasta toisistaan riippumattomasta lähteestä. Myös tosiasioiden, mielipiteiden ja sepitteen välinen ero sisällössä on tehtävä selväksi.

Trump, korona ja virallinen Venäjä ovat pitäneet viime vuosina huolen siitä, että suuri yleisö on keskimäärin valppaampana median äärellä. Niin nykyaikuiset kuin kasvava sukupolvi lukevat ja kuluttavat eri medialähteitä kriittisemmin.

 

Laatujournalismin kasvutrendi näkyy jo nyt Kansallisen mediatutkimuksen tuloksissa

Tätä trendiä voimme jo nähdä tuoreissa Kansallisen mediatutkimuksen luvuissa (KMT 2022). Helsingin Uutiset kasvatti painetun lehden ja digilehden lukijamäärää. Lehden kokonaistavoittavuus (printti + digi) on nyt 406 000 lukijaa ja digilukijoita Helsingin Uutisilla on 332 000.

Länsiväylä lähes tuplasi digilukijamääränsä 66 000 digilukijasta 105 000 digilukijaan, ja Länsiväylän kokotavoittavuus on 175 000 lukijaa. Tamperelaisen digilukijamäärä kasvoi 13 % ollen nyt 86 000 lukijaa. Tamperelaisen kokonaistavoittavuus on 188 000 lukijaa.

Tilattavista lehdistä erityisen hyvän tuloksen teki sanomalehti Keskisuomalainen, jonka digilukijamäärä on 188 000 lukijaa, jossa kasvua niin ikään reilut 13 %. Sanomalehti Keskisuomalaisen kokonaistavoittavuus on 253 000 lukijaa, joka sekin nousussa (reilut 4 %).

Mediatalo Keskisuomalainen hallitsee ilahduttavalla tavalla LAATU-journalismin valtakunnallista verkostoa: sen journalistiset mediat tavoittavat jo puolet suomalaisista aikuisista printissä ja digissä (KMT 2022). Ja kun digitaalisen ulkomainonnan kanavat otetaan mukaan, tavoitamme peräti 71 % koko Suomen väestöstä (Kantar 2022).

 

Laatuympäristö on turvallinen mainostajalle

Seura tekee kaltaisekseen, sanotaan. Sama pätee markkinointiin. Se, missä yhteydessä ja ympäristössä brändisi huomataan, heijastuu suoraan itse brändimielikuvaan. Asiasta on puhuttu jo kauan, mutta journalistisesti hyvässä kunnossa olevan mediatuotteen tärkeys mainosympäristönä on noussut nyt arvoonsa.

Kun eri medialähteitä luetaan ja kulutetaan kriittisemmällä silmällä, myös brändimarkkinoinnin nikkarit katsovat tarkemmin, missä näkyvät ja missä eivät. Onko aivan sama, ketkä brändisi näkevät ja missä yhtälössä, vai valitsetko brändimielikuvaasi nostavan laatuympäristön?

 

Halo-efektiä brändillesi

Kun mediasisällöt ovat luotettavia, heijastuu luottamus ja laatu suoraan ilmoittajan brändiin – puhutaan Halo-efektistä. Tähän markkinoijien ja mainostajien kannattaa kiinnittää erityisen paljon huomiota nyt ja tulevaisuudessa. Halo-efektiä on saatavilla, kunhan vain valitset oikein.

Mediatalo Keskisuomalaisella on 100 laatumediaan läpi Suomen, joiden jatkuvasti kehittyvät monikanavaiset mediaratkaisut tarjoavat markkinoijalle nyt ja tulevaisuudessa laadukkaan, turvallisen ja toimivan mediaympäristön näkyä ja kasvattaa omaa liiketoimintaa. Voimme siis puhua samassa lauseessa sekä massoista sekä laadusta.

 

Saisiko olla tavoittavia kampanjoita ja Halo-efektiä brändillesi? Ota ihmeessä yhteyttä, niin kerron lisää!

Juuso Rönkkö
myyntijohtaja
Länsiväylä, Etelä-Suomen Media
Mediatalo Keskisuomalainen
puh. 040 186 4828
email juuso.ronkko@media.fi